1. Mitä tarkoitetaan väljennyshakkuulla?

Väljennyshakkuu on uudistuskypsyyttä lähestyvän tai uudistuskypsän metsän harvennushakkuu, jossa poistetaan noin kolmasosa, jopa puolet kasvatettavasta puustosta.

2. Mikä on väljennyshakkuun tavoite?

Tavoitteena on väljentää metsikköä siten, että jäljellä olevan tukkipuuston kasvu kiihtyy. Samanaikaisesti puustoa valmennetaan tulevaan uudistushakkuuseen.

Kun puilla on tilaa kasvaa, niiden juuristo vahvistuu tuulta vastaan, latvukset tuuheutuvat ja tervehtyvät, puuston siemennyskyky paranee ja luontainen taimettuminen pääsee alkuun.

Hakkuun tavoitteena voi myös olla puuston kiertoajan pidentäminen.

3. Mitkä ovat väljennys­hakkuun edut?

Väljennyshakkuun avulla voidaan lisätä arvokkaan tukkipuuston kasvua ja määrää metsikön kiertoajan loppuvaiheessa, nopeuttaa metsikön uudistumista, ylläpitää maiseman peitteellisyyttä sekä ottaa huomioon ympäristön hoitoon liittyviä asioita.

Väljennyshakkuu auttaa myös arvioimaan metsikön luontaista uudistumiskykyä ja maanmuokkauksen tarvetta. Kun metsä taimettuu väljennyshakatun puuston alle, taimettumisaika ja kiertoaika lyhenevät 5–10 vuotta.

4. Onko väljennyshakkuu kannattavaa?

Väljennyshakkuussa käsiteltävään metsikköön tulee yksi ylimääräinen korjuukerta, ja siten kiertoaika jonkin verran pitenee. Jos hakkuu onnistuu, metsikkö taimettuu luontaisesti ilman muokkaus- ja viljelykustannuksia. Lisäksi tulevan puusukupolven kiertoaika lyhenee kasvatettaessa kahta puusukupolvea päällekkäin.

Luontaisesti syntynyt taimikko tuo vajaan tuhannen euron säästön hehtaarilla, jos maanmuokkausta ja viljelyä ei tarvita. Säästö on noin 500 euroa hehtaarilta, mikäli vältytään viljelyltä mutta ei maanmuokkaukselta. Lisäksi jäljelle jäänyt puusto järeytyy nopeasti ja tuottaa tavallista enemmän tukkipuuta.

Luonnonvarakeskus selvittää parhaillaan hakkuutavan kannattavuutta väljennyshakkuukokeista saatujen tulosten pohjalta.

5. Minkälaisella kohteella väljennyshakkuu on vaihtoehto?

Väljennyshakkuu on omiaan metsiköissä, joissa luontainen uudistaminen ennalta arvioiden onnistuu.

Se voi olla toimiva vaihtoehto rehevissä korpimaisissa kuusikoissa, jotka heinittyvät herkästi normaalin päätehakkuun jälkeen ja vaativat ronskimman maanmuokkauksen. Hakkuutapaa voidaan käyttää myös alueilla, joilla maisema halutaan säilyttää puustoisena, esimerkiksi asutuksen lähimetsissä.

Metsähallitus hyödyntää väljennyshakkuuta ympäri Suomen virkistysalueilla ja matkailukeskusten läheisyydessä sekä tilanteissa, joissa saman alueen kaikkia uudistuskypsiä metsiä ei pystytä kerralla uudistamaan.

6. Minkälaiselle kasvupaikalle väljennyshakkuu sopii?

Monenlaisille. Mikäli männikön väljennyshakkuulla tavoitellaan etenkin hyvää taimettumista, parhaita kohteita ovat kasvupaikat, jotka taimettuvat ilman maanpinnan käsittelyä. Tällaisia ovat karut ja kuivat kankaat, usein myös ohutkunttaiset kuivahkot kankaat.

Paras jäljelle jäävän puuston kasvu saavutetaan kuivahkon ja sitä rehevämpien kankaiden väljennyshakatuissa metsiköissä.

Kuusikoissa väljennyshakkuu toimii rehevissä kangasmetsissä ja korvissa, joissa taimettuminen ja taimien kasvuun lähtö on hyvää. Paksukunttaisilla tuoreilla kankailla taimettuminen on huonoa ja jurominen yleistä.

7. Kuinka paljon väljennyshakkuussa poistetaan puustoa?

Etelä-Suomessa runkoluku pudotetaan väljennyshakkuussa noin 600 rungosta hehtaarilla 200–400 runkoon hehtaarilla. Pohjois-Suomessa metsä väljennetään noin 400­–500 rungosta hehtaarilla noin 250 runkoon hehtaarilla.

Nyrkkisääntö on, että väljennyshakattu metsä on tiheämpi kuin siemenpuuasentoon hakattu männikkö tai suojuspuuasentoon hakattu kuusikko, mutta harvempi kuin varsinainen päätehakkuumetsä.

Hakkuussa on muistettava, että jos puusto hakataan liian harvaksi, kysymyksessä on metsälain mukaan kasvatushakkuun sijaan uudistushakkuu. Siitä seuraa uudistamisvelvoite.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 2/2020.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.