7 kysymystä nuoren metsän hoidosta

Toimi ajoissa, koska hoidon viivyttely aiheuttaa aina lisää töitä nuoren metsän hoitajalle.

Rehevän maan kuusen istutusala on reilussa 15 vuodessa muuttunut sankaksi ja työläästi harvennettavaksi tiheiköksi. (Kuvaaja: Sami Karppinen)
Rehevän maan kuusen istutusala on reilussa 15 vuodessa muuttunut sankaksi ja työläästi harvennettavaksi tiheiköksi. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

1. Mitä nuoren metsän hoidolla tarkoitetaan?

Periaatteessa kaikki taimikon perustamista seuraavat hoitotoimet heinäntorjunnasta ensiharvennukseen ovat nuoren metsän hoitoa.

Kestävän metsätalouden rahoituslain, kemeran, mukaan nuoren metsän hoitoa ovat taimikonhoito ja nuorten metsien harvennus, toiselta nimeltään ensiharvennus. Tässä jutussa keskitytään näihin työlajeihin.

2. Missä vaiheessa taimikko kannattaa hoitaa?

Rauduskoivikko hoidetaan, kun taimet ovat 4–7-metrisiä, ellei vesakko jo aiemmin ole kasvamassa koivuja pidemmäksi. Luontaiset raudus- ja hieskoivikot voi harventaa 2–3 metrin pituisina.

Kuusentaimikko kannattaa hoitaa, kun taimet ovat kolme metriä pitkiä, siis yleensä vajaa kymmenen vuotta istutuksen jälkeen. Luontaiset kuusentaimikot harvennetaan muutama vuosi ylispuiden poiston jälkeen.

Männyntaimikot harvennetaan 4–7-metrisinä. Hirvituhojen välttämiseksi harvennuksen voi lykätä jopa kahdeksan metrin pituusvaiheeseen.

3. Miten taimikkoa hoidetaan?

Taimia haittaava vesakko kaadetaan. Lisäksi poistetaan oksittuneet ja muut huonolaatuiset rungot sekä vallitsevaa puustoa selvästi pidemmät ja lyhyemmät puut.

4. Missä vaiheessa nuori metsä on järkevin hoitaa?

Ensiharvennus suositellaan tehtäväksi kaikilla pääpuulajeilla 13–16 metrin pituusvaiheessa. Koivikko on harvennettava, ennen kuin varjostus alkaa supistaa kasvatettavien puiden latvusta.

Kuusikoissa voimakkaat, jopa ennen 13 metrin pituusvaihetta tehdyt harvennukset kiihdyttävät runkojen paksuuskasvua ja nopeuttavat puuston varttumista hakkuukypsäksi.

Nuorten männiköiden laatua voidaan tarvittaessa parantaa, kun harvennus tehdään 10–12 metrin pituudessa ja pahimmin oksittuneet puut poistetaan, ennen kuin ne alkavat haitata ympäröivien puiden kasvua.

5. Milloin nuoren metsän harvennuskohteet pitää raivata ennen harvennusta? Mitä se maksaa?

Ennakkoraivaus on tarpeen, jos korjuuta haittaavaa pienpuuta on runsaasti. Kattavassa ennakkoraivauksessa kaadetaan läpimitaltaan alle kahdeksansenttiset puut raivaussahalla.

Ennakkoraivaus maksaa 200 eurosta alkaen euroa hehtaarilla. Jos raivattavaa on paljon, työ voi tulla reilusti kalliimmaksi.

6. Voiko nuorta metsää kasvattaa kaksijaksoisena? Miten harvennus pitää silloin tehdä?

Koivu- ja mäntymetsien alikasvokseksi syntyy kuusentaimikkoa usein jo ennen ensiharvennusta. Tällaista metsää kutsutaan kaksijaksoiseksi.

Viljavilla mailla alikasvoksen kasvattaminen voi olla järkevää. Kuivilla mäntykankailla kuusialikasvoksista ei ole tulevan metsän tarpeiksi.

Valtapuusto harvennetaan tavallista voimakkaammin, jotta alikasvos saa valoa. Ennen harvennusta voidaan tehdä lievä näkemäraivaus korjuun helpottamiseksi. Näkemäraivauksessa poistetaan alikasvosta vain kaadettavien puiden läheltä. Alikasvostaimikkoa voi harventaa muutama vuosi valtapuuston harvennuksen jälkeen.

7. Millä edellytyksin taimikonhoitoon ja nuoren metsän harvennukseen saa kemeratukea?

Tukea voi saada vähintään kahden hehtaarin hankkeille. Edellytyksenä on, ettei samalle kuviolle ole maksettu tukea uudistamiseen tai taimikonhoitoon kymmenen edellisen vuoden aikana.

Hehtaarilta on kaadettava vähintään 1 500 kantoläpimitaltaan yli kaksisenttistä puuta. Niiden on oltava vähintään puolet valtapuuston mitasta. Nuorten metsien harvennuksessa on jätettävä 700–1 400 puuta hehtaarille puulajista ja puuston pituudesta riippuen.

Kemeratukea voidaan maksaa nuoren metsän harvennukselle, kun runkojen keskiläpimitta rinnankorkeudelta on enintään 16 senttiä sekä ennen että jälkeen harvennuksen.

Määräaikainen kemeralaki päättyy ensi vuonna, jonka jälkeen ja tukien ehdot muuttunevat.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 4/2019. Juttua varten on haastateltu Suomen Metsäkeskuksen johtavaa metsänhoidon asiantuntijaa Markku Remestä ja johtavaa luonnonhoidon asiantuntijaa Riitta Raatikaista sekä Stora Enson metsäpalvelupäällikkö Kari Kuusiniemeä. Lisäksi lähteenä on käytetty Taimikonhoito-kirjaa (2010) sekä uusinta Tapion Taskukirjaa (2018).

 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito