1 Mikä on maaperä?

Maaperä on kallioperää peittävä maakerros. Maaperä koostuu kivennäismaalajeista, jotka ovat peräisin kallioperästä, sekä orgaanisista eli eloperäisistä maalajeista, jotka ovat peräisin kasvien ja eläinten jäänteistä.

2 Millaisia kivennäismaalajeja Suomessa esiintyy?

Kivennäismaalajit jaetaan lajittuneisiin ja lajittumattomiin. Lajittuneet kivennäismaalajit koostuvat pitkälti samankokoisista maahiukkasista, lajittumattomat keskenään erikokoisista maahiukkasista.

Lajittuneita maalajeja ovat sora, hiekka, karkea ja hieno hieta, hiesu sekä savi. Soramailla yli puolet maahiukkasista on yli kahden millimetrin suuruisia, savimailla valtaosa maahiukkasista on alle 0,002 millimetrin kokoisia.

Lajittumattomia kivennäismaalajeja kutsutaan moreeneiksi. Ne nimetään sen perusteella, minkä kokoisia hiukkasia niissä on eniten. Metsämaastamme valtaosa on hiekka- tai hietamoreenia.

3 Millaisia eloperäisiä maalajeja Suomessa esiintyy?

Eloperäisiä maalajeja ovat muun muassa multa ja turve. Multaa syntyy viljavimmilla kasvupaikoilla ja turvetta veden kyllästämissä niukkahappisissa oloissa soilla. Suot kattavat noin kolmasosan Suomen maapinta-alasta ja noin puolet niistä on ojitettu metsätaloutta varten.

4 Miten kivennäismaat erottaa turvemaista?

Turvemaat ovat märempiä kuin kivennäismaat ja niillä kasvaa rahkasammalia ja muita suokasveja. Turvemaa on kivennäismaata kevyempää ja puristuu helpommin kokoon. Turvemailla turpeen seassa ei yleensä ole juurikaan kivennäismaata.

5 Miten kivennäismaalajit erottaa toisistaan?

Maalajia voi yrittää arvioida muotoilemalla maata käsissään. Soraista maata ei saa muotoiltua, mutta hiekkaisesta maasta saa tehtyä pallon. Hietaisesta maasta saa rullattua paksun, hiesuisesta maasta ohuehkon ja savisesta maasta hyvinkin ohuen pötkön.

Varmimmin maaperän koostumus selviää maaperäanalyysillä.

6 Millainen merkitys maaperällä on metsien kasvulle?

Maaperä vaikuttaa maan vesi- ja ravinneoloihin ja sitä kautta ilmaston lisäksi eniten metsien kasvuun.

7 Millainen maaperä on metsän veden- ja ravinteidensaannin kannalta hyvä?

Karkeasti voidaan sanoa, että pääosin hieta- ja hiekkamoreenimailla kasvaville metsillemme on eduksi, jos hienorakeisten maalajien osuus maaperässä kasvaa. Silloin sekä maan veden- että ravinteidenpidätyskyky kasvaa.

Maaperässä voi tosin olla metsien kasvun kannalta liikaakin hienorakeisia maalajeja. Silloin maaperä tiivistyy ja maan vesipitoisuus nousee niin korkeaksi, että puiden juuret alkavat kärsiä hapenpuutteesta.

Maaperän vesioloihin vaikuttaa myös se, miten sateet jakautuvat kasvukauden aikana. Jos sateet tulevat tasaisesti, voi kasveille käyttökelpoisen veden määrä pysyä hyvänä myös huonosti vettä pidättävillä mailla.

Artikkelia varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessoria Hannu Ilvesniemeä sekä johtavia tutkijoita Raisa Mäkipäätä ja Mika Niemistä. Artikkelissa on myös hyödynnetty Metsäkustannus Oy:n julkaisemia kirjoja Metsäkoulu ja Tapion taskukirja.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 2/2017

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.