1. Mitä ennakkoraivauksella tarkoitetaan?

Ennakkoraivaus on toimenpide, joka on usein tarpeen ennen koneellista puunkorjuuta. Ennakkoraivauksessa metsästä poistetaan raivaussahalla ainespuun läpimitat täyttämättömät puut, jotka haittaisivat näkyvyyttä ja hidastaisivat koneellisesta hakkuutyötä.

Ainespuulla tarkoitetaan puuta, joka on kolmen metrin korkeudesta vähintään kuuden sentin paksuinen, eli rungosta voidaan tehdä ainakin yksi kuitupuupölkky. Rinnankorkeudelta tällainen runko on yleensä 7–8 sentin paksuinen.

Ennakkoraivauksen avulla varmistetaan, että hakkuukoneenkuljettajalla on mahdollisuus toteuttaa hakkuu laadukkaasti ja tehokkaasti. Tavoite on, että kuljettajalla on hyvä näkyvyys työpisteelleen ja hän pystyy viemään hakkuukoneen kouran esteettä poistettavien puiden tyville kymmenen metrin etäisyydelle saakka.

2. Millaisissa kohteissa ennakkoraivaus on tarpeen?

Ennakkoraivaus on tyypillisesti tarpeen harvennuskohteissa, joissa kasvatettavien puiden alla kasvaa tiheä kuusi- tai koivualikasvos. Usein kysymyksessä on noin 25–40-vuotias ensiharvennusmetsä.

Ennakkoraivauksen tarvetta lisää se, jos taimikonhoito on jäänyt metsässä tekemättä tai taimikonhoidossa on jätetty kasvamaan liian paljon puita.

Ennakkoraivaus voidaan tehdä myös ennen päätehakkuuta. Tällöin ennakkoraivaus korvaa uudistusalan raivauksen. Ennen päätehakkuuta tehtävä ennakkoraivaus helpottaa jonkin verran hakkuutähteiden keruuta sekä maanmuokkausta.

3. Mitkä puut ennakkoraivauksessa poistetaan?

Ennakkoraivauksessa poistetaan kaikki puut, jotka ovat rinnankorkeudelta läpimitaltaan alle 8-senttisiä ja jotka haittaavat näkyvyyttä korjuussa. Ainespuiden tyviltä poistetaan kaikki puusto noin metrin säteeltä rungosta. Välialueilta poistetaan kaikki hakkuuta selvästi haittaavat yli metrin mittaiset puut, aukkopaikkoihin jätetään yksittäisiä puita. Tärkeää on varmistaa 10–15 metrin näkymä hakkuukoneesta ja kouran esteetön liikkuminen.

Eniten puunkorjuuta vaikeuttaa tiheä kuusialikasvos, joka etenkin talvella lumiseen aikaan heikentää näkyvyyttä merkittävästi. Myös pitkät, ranteenvahvuiset ja riukuuntuneet puut hankaloittavat korjuuta, sillä ne voivat ohjata hakkuukoneen kaatamia puita kohti kasvamaan jääviä puita ja aiheuttaa korjuuvaurioita.

4. Kuinka kauan ennen hakkuuta ennakkoraivaus kannattaa tehdä?

Ennakkoraivaus tuottaa suurimman hyödyn, kun se tehdään noin 1–2 vuotta ennen harvennushakkuuta. Silloin ennakkoraivauksessa kaadettu puusto ehtii painua maata vasten, mikä parantaa näkyvyyttä ja helpottaa korjuutyötä.

Ennakkoraivauksessa kaadetun puuston ansiosta puiden kilpailu vähenee ja puuston järeytyminen kiihtyy jonkin verran jo ennen harvennushakkuuta. Maahan kaadettu puusto myös parantaa maapohjan kantavuutta puunkorjuussa.

Liian varhaisessa vaiheessa ennakkoraivausta ei kannata tehdä. Jos se tehdään esimerkiksi viisi vuotta ennen hakkuuta, voi poistettu puusto ehtiä vesomaan ja hakkuuvaiheessa näkyvyys on jälleen heikentynyt.

Käytännön aikataulusyiden takia ennakkoraivaus tehdään kuitenkin usein samana vuonna kuin korjuu.

5. Mitä tapahtuu, jos ennakkoraivaus jätetään tekemättä?

Jos ennakkoraivaus tarpeesta huolimatta laiminlyödään, kasvaa riski sille, että hakkuutyössä syntyy korjuuvaurioita. Ennakkoraivaamaton kohde ei ole myöskään ostajien ja hakkuukoneenkuljettajien silmissä houkutteleva. Osa ostajista ja korjuuyrittäjistä edellyttää ennakkoraivausta aina, jos sille nähdään tarvetta.

6. Paljonko ennakkoraivaus maksaa?

Ennakkoraivauksen hinta on tyypillisesti 200–400 euroa hehtaarilta. Työn hintaan vaikuttaa ennakkoraivauksessa kaadettavien puiden järeys ja määrä. Myös maastolla on vaikutusta kustannuksiin. Esimerkiksi ojitusalueella menee aikaa usein enemmän kuin ojittamattomilla alueilla.

Jos taimikonhoito on jäänyt tekemättä ja kohde on täysin hoitamaton, kyseessä ei yleensä ole ennakkoraivaus vaan nuoren metsän hoito. Tällaisella kohteella raivaussahatyö voi maksaa 2–3 kertaa enemmän kuin ennakkoraivauskohteella.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 6/2019. Juttua varten on haastateltu Stora Enson metsänhoitopäällikkö Kari Kuusniemeä ja Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijalaa.

• Lisää aiheesta: Ennakkoraivaus takaa hyvän korjuujäljen

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.