1 Mitä taimivalinnassa pitää miettiä ensiksi?

Oikea puulaji oikeaan paikkaan. Kuusta ei viedä liian karuille eikä mäntyä liian reheville paikoille. Rauduskoivun kasvupaikka on lehtomaista, karkeajakoista kangasta tai ainakin hyvää mustikkatyyppiä. Lisäksi kannattaa miettiä tuhoherkkyyttä.

Pikaisesti hakkuun jälkeen uudistettavat alueet sekä niukkaravinteiset paikat, missä heinittyminen ei uhkaa, voi uudistaa pienillä ja edullisilla taimilla. Ravinteikkaalle tai jo heinittyneelle alueelle on valittava mahdollisimman kookas taimi isolla paakulla. Tämä koskee lähinnä kuusta.

2. Millaisia taimia on tarjolla?

Se riippuu täysin tuottajasta. Männyntaimet ovat aina 1-vuotiaita, kuusentaimet 1- tai 2-vuotiaita. Suuntaus on, että yksivuotiaat ja puolitoista- tai kaksivuotiaiksi kutsutut taimet myydään samana tuotteena. Lisäksi on kuusen isopaakkutaimia, jotka ovat 2-vuotiaita.

Koivulla on sekä tavallista että isopaakkutainta, jotka molemmat ovat yksivuotiaita, vaikka isompi on kasvanut pitemmän kasvukauden. Paljasjuurisia taimia ei enää ole.

3. Miksi on erilaisia paakkukokoja?

Syyt lähtevät sekä erikokoisten taimien tarpeista että taimitarhateknologiasta. Mitä isompi paakku, sitä pitempi ja vankempi taimi voidaan tarhalla kasvattaa. Pitkä taimi ja pieni paakku ovat huono yhdistelmä.

Taimituotannossa on käytetty erilaisia kasvatuskennoja. Kennot ovat hintavia ja ne pyritään käyttämään loppuun, joten aika tuo uusia kennotyyppejä.

4. Minkä puulajien taimia on saatavana?

Riippuu tuottajasta, mitä taimia pääpuulajien (mänty, kuusi, rauduskoivu) lisäksi on saatavana. Mahdollisia ovat siperianlehtikuusi, tammi ja muut kotimaiset jalopuut, tervaleppä, hieskoivu, visakoivu, kontortamänty, douglaskuusi, serbiankuusi ja eri pihtalajit. Hybridihaavan kysyntä ja tuotanto on käytännössä loppunut.

Sertifiointi edellyttää, että metsänviljelyssä käytetään kotimaisia puulajeja.

5. Mihin mennessä seuraavan kauden taimet pitää tilata?

Ensi kevään taimet olisi pitänyt jo varata. Taimista kannattaa sopia silloin, kun tekee puukaupan, sillä taimien ”tekeminen” kestää vuoden tai kaksi. Tuottajat eivät juuri tuota taimia satunnaisen kysynnän varalta.

Metsänhoitoyhdistykset tekevät arvioituun tarpeeseen perustuvia ennakoivia taimivarauksia parille vuodelle. Seuraavaa istutuskautta ajatellen halutuimpien taimilajien tilanne on jo tiukka.

Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 8/2018.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.