1. Mitkä ovat ilmastonmuutoksen aiheuttamat pahimmat uhkat Suomen metsille?

Pahimmat uhkat ovat metsien lisääntyvät tuuli-, hyönteis- ja sienituhot sekä kuivuus, josta voi aiheutua myös lisääntyviä metsäpaloja.

2. Miten ilmaston lämpeneminen saa aikaan tuulituhoja?

Puut kaatuvat talvimyrskyissä helpommin, jos routa ei ole ankkuroimassa juuria tiukasti maaperään. Lämpenevässä ilmastossa roudattoman ajan pituus tulee lisääntymään, jolloin kovat tuulet esiintyvät entistä useammin roudattomaan aikaan.

Kun ilmastonmuutos etenee, Etelä-Suomessa ei ole routaa joka vuosi. Näin voi käydä jo 2050-luvulla Joensuu–Oulu-akselin eteläpuolella.

Kuusi, jota Suomessa nykyään viljellään 2/3 viljelyalasta, on kaikkein alttein tuulituhoille pinnallisen juuristonsa vuoksi. Ilmatieteilijät ovat myös ennustaneet, että kesäaikaiset ukkosmyrskyt saattavat ilmaston lämmetessä lisääntyä.

3. Miten ilmaston lämpeneminen lisää hyönteis- ja sienituhoja?

Tuhoriski lisääntyy monin tavoin. Kovat tuulet ja myrskyt lisäävät tuulenkaatoja, jolloin erityisesti kirjanpainajille syntyy ravintoa ja elintilaa. Kun kesän aikana kertyvä lämpösumma kasvaa, alkukesästä syntyneet kirjanpainajat voivat tehdä ennen syksyn tuloa toisen sukupolven. Otollisissa olosuhteissa kirjanpainajaemot voivat tehdä loppukesästä sisarussukupolven.

Munana talvehtiviin mäntypistiäisiin sekä tulokaslajeihin kuuluviin havu- ja lehtinunniin vaikuttaa enemmän talvilämpötila. Kovien pakkasten harvetessa mäntypistiäiset sekä havu- ja lehtinunnat selviävät talvesta paremmin.

Myös vieraslaji, lehtipuita tuhoava aasianrunkojäärä voisi menestyä paremmin, kun ilmasto lämpenee ja talvet lauhtuvat. Sienitaudeista esimerkiksi juurikäävän itiöintiaika sekä rihmaston kasvuaika pitenevät talvien lyhentyessä, joten se todennäköisesti edistää juurikäävän leviämistä Suomessa.

4. Millaisia uusia tuholaisia ilmaston lämpeneminen on tuomassa Suomeen?

Lehtipuita tuhoavaa aasianrunkojäärää löytyi pari vuotta sitten Vantaan Itä-Hakkilasta, ja yksi kuollut yksilö on löydetty Lappeenrannasta. Hyönteiset ovat todennäköisesti tulleet maahan Aasiasta rahdattujen tuontitavaroiden puisissa pakkausmateriaaleissa. Jos aasianrunkojäärää tavataan metsistä, ympäriltä hakataan paljaaksi laaja turvavyöhyke, koska kyseessä on EU:ssa valvottava karanteenilaji.

Saarnenjalosoukko puolestaan on kuoriainen, joka käytännössä tappaa kaikki saarnet. On laskettu, että se on maailmalla ehtinyt tappaa jo kahdeksan miljardia saarnea. Sitä on löytynyt jo Moskovan lähistöltä, nyt sen pelätään leviävän myös Suomeen.

Tarkkailussa on lisäksi mäntyankeroinen, joka myös on EU:ssa karanteenilaji. Se on pieni sukkulamato, joka erityisesti Japanissa on ehtinyt aiheuttaa isoja tuhoja männiköille. Sekin leviää tuontitavaroiden puisen pakkausmateriaalin ja hakkeen mukana. Evira on löytänyt sitä meiltä jo yli 50 kertaa hakkeesta ja pakkausmateriaaleista, mutta ei onneksi vielä maastosta.

5. Mitä tapahtuu, jos mäntyankeroinen löytyy Suomessa maastosta?

Jos mäntyankeroinen löytyy maastosta tai metsästä, sen jälkeen kaikki Suomesta vietävä havupuutavara on EU-säännösten mukaisesti lämpökäsiteltävä. Sen taloudellinen vaikutus suomalaiselle mekaaniselle metsäteollisuudelle on järkyttävän suuri, käytännössä kilpailukykymme tällä alalla häviää yhdessä yössä.

Haasteena on sekin, että vaikka kaiken Suomeen tuotavan havupuutavaran pitäisi olla lämpökäsiteltyä, niin käytännössä lämpökäsittelytodistuksia väärennetään tai käsittelyä ei ole tehty riittävän tehokkaasti. Suomessa lämpökäsittely todennäköisimmin tultaisiin tekemään kunnolla, ja se on suomalaisilla työvoimakustannuksilla todella kallista.

Artikkeli julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 7/2017

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.