1. Mitä metsänviljely maksaa?

Hintaa kertyy 1 300–1 500 euroa hehtaarilta. Hinta sisältää kaivinkonemätästyksen, 1 800 kuusentainta ja istutustyön.

Jos uusi metsä perustetaan kylväen, viljely maksaa noin 600 euroa hehtaarilta.

2. Miten viljelyssä voi säästää?

Kaivurimätästyksen voi usein vaihtaa halvempaan, jatkuvatoimiseen laikkurimätästykseen, joka yleisesti tunnetaan Bräcke-mätästyksenä. Säästö kaivinkonetyöhön verraattuna on 30–40 prosenttia.

”Uudistusaloilla olevat pienialaiset, veden vaivaamat painanteet voi jättää muokkaamatta. Ne saavat taimettua luontaisesti”, metsänhoitopäällikkö Kari Kuusniemi Stora Ensolta sanoo.

Kuivahkot kasvupaikat voi yleensä kylvää männyn siemenillä. Koneellisesti tehtynä kylvön hinta on vajaa puolet istuttaen tehdyn viljelyn hinnasta.

Tapion metsänhoidon asiantuntija Varpu Kuutin mukaan kylvö on helppo tehdä itsekin.

”Omatoiminen voi ajoittaa työn varhaiskevääseen, jolloin maaperän kosteus varmistaa kylvön onnistumista.”

Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes muistuttaa, että hienojakoisilla savi- ja hiesumailla kylvö on epävarmaa, koska pintarouta eli rouste nostaa pienet taimet usein maasta.

Kaivinkonemuokkauksessa kannattaa suosia kääntömätästystä. Siinä ei synny kuoppia, eikä maata paljasteta yhtä paljon kuin laikkumätästyksessä, joten lehtipuuvesakkoa syntyy vähemmän.

”Hienojakoisilla, kosteahkoilla mailla taimi kasvaa laikkumättäässä paremmin kuin kääntömättäässä”, tutkija Karri Uotila Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

3. Voisiko taimia istuttaa nykyistä vähemmän?

Tätä moni harkitsee. Lähes puolet nykyisen ohjeen mukaan istutettavista taimista (1 800/ha) korjataan ensiharvennuksessa, mikä ei ole taloudellisesti houkuttelevaa.

Muokatuille uudistusaloille syntyy käytännössä aina luonnontaimia, jotka voisivat täydentää istutustaimikkoa. Laskennallinen säästö olisi noin 300 euroa hehtaarilla, jos istutustiheys alennettaisiin 1 200 taimeen.

Uotilan mukaan männyllä 1 200 tainta on liian vähän.

”Näin harvana kasvava puusto kehittyisi oksaiseksi. Myös kuusista voi tulla liian oksikkaita, ellei luonnontaimia tulekaan istutustaimien sekaan.”

Varpu Kuutin mukaan istutustiheyttä voi turvallisesti alentaa 1 600 taimeen hehtaarilla.

”Männylle sopivat osat aukoista voi kylvää samalla, kun muut osat istutetaan kuuselle.”

Stora Enson Kuusniemi katsoo, että istutustiheyden alentamista riskittömämpi keino säästää istutuskuluja onkin käyttää yksivuotiaita taimia.

”Ne ovat edullisempia kuin kaksivuotiaat ja menestyvät yhtä hyvin.”

4. Mitä varhaisperkaus maksaa?

Hintavaihtelu on suurta riippuen erityisesti työn ajoituksesta. Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan varhaisperkaus maksoi viime vuonna keskimäärin 377 euroa hehtaarilta.

5. Miten perkauksesta voi säästää?

Tärkeintä on tehdä varhaisperkaus ajallaan, siis viisi vuotta istutuksen jälkeen, mieluummin vähän liian aikaisin kuin myöhään. Kun perkaus viivästyy vuodella, kustannukset kohoavat noin kymmenen prosenttia. Sama sääntö pätee kaikkeen taimikonhoitoon.

Vesakon syntymistä voi hidastaa käyttämällä muokkaustapoja, jotka paljastavat maata niukasti. Tällöin lehtipuuvesakkoa syntyy vähän ja perkaustyö on edullista tai sitä ei ehkä tarvita lainkaan.

Taimet kannattaa istuttaa heti hakkuuta seuraavana keväänä. Näin ne saavat etumatkaa vesakkoon, mikä vähentää perkaustarvetta.

Uotilan mukaan varhaisperkaukset kannattaa tehdä alkukeväällä tai loppusyksystä, kun vesakko on lehdetöntä.

”Silloin taimet näkyvät ja raivaussahatyö on jopa 30 prosenttia nopeampaa kuin kesällä. Lehtipuiden uudelleen vesominen ei todellisuudessa ole merkittävästi suurempaa kuin kesäperkauksen jälkeen.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 8/2021

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.