1. Mitä joutoaluieden metsitys tarkoittaa?

Metsitys tarkoittaa metsän perustamista sellaiselle puuttomalle alueelle, joka ei aiemmin ole ollut metsätalouskäytössä.

Joutoalueita ovat esimerkiksi entiset pellot ja turvetuotantoalueet sekä vanhat sorakuopat ja hylätyt tontit, jotka eivät jostain syystä ole metsittyneet luontaisesti.

2. Millainen on hyvä metsityskohde?

Metsitettävän alueen pitää soveltua puuston kasvatukseen. Se tarkoittaa sitä, että lämpöä ja ravinteita on riittävästi ja maaperässä on puuston kasvulle sopivasti vettä.

Tätä voi arvioida paikan päällä. Jos metsitettäväksi suunnitellun alueen ympärillä kasvaa metsää, on todennäköistä, että metsitys onnistuu. Jos ravinteita ei ole riittävästi, pitää kohteen olla sellainen, että ravinteiden määrää voi lisätä lannoittamalla.

Kohteelle on lisäksi päästävä työkoneilla, ja mahdolliset ojat on voitava kunnostaa ilman, että siitä aiheutuu haittaa läheisille vesistöille. Kooltaan metsitettävän kohteen tulisi olla vähintään puoli hehtaaria.

3. Mistä lähdetään liikkeelle?

Ensin tulee selvittää metsitettävän alueen maisema- ja luontoarvot. Jos esimerkiksi maatalouskäytössä olleella alueella on paljon luonto- ja maisema-arvoja, ei metsitykseen saa valtion tukea. Tällaisia kohteita ovat hylätyt peltolaikut avoimessa peltomaisemassa ja vanhat niityt ja kedot, joilla kasvaa harvinaisia tai uhanalaisia kasveja. Myös kaavoitus voi estää metsityksen.

Tiedot luonto- ja maisema-arvoista löytyvät ely-keskuksista, kaavoituksesta voi kysyä kunnilta.

4. Millaista tietoa kohteelta tarvitaan?

Tärkeintä on tunnistaa metsitettävän kohteen maalaji. Se kertoo, mikä puulaji paikalle sopii. Maalaji selviää, kun kaivaa maahan noin 40 sentin syvyisen kuopan. Maalaji voi olla joko kivennäismaata, multaa tai turvetta. Mullan tunnistaa tummasta väristä ja murumaisesta rakenteesta, turpeen siinä olevista kuolleista ja lahoamattomista kasvinosista.

Kivennäismaa on metsitettävillä kohteilla yleensä soraa, hiekkaa, hietaa, hiesua tai savea. Sora, hiekka ja karkea hieta kertovat siitä, että ollaan karulla kasvupaikalla. Hieno hieta, hiesu ja savi ovat puolestaan viljavien kasvupaikkojen maalajeja. Mitä hienommasta, ja siten ravinteikkaammasta, kivennäismaan maalajista on kyse, sitä ohuemman rullan siitä saa käsiensä välissä rullattua.

5. Mikä puulaji sopii millekin kasvupaikalle?

Kivennäismaan pelloilla kuusi on turvallisin vaihtoehto, mutta rauduskoivukin on mahdollinen ja rehevimmillä kohteilla myös muut lehtipuut. Vanhojen sorakuoppien metsitykseen sopii parhaiten mänty.

Kuusi sopii parhaiten myös viljaville turvepelloille, ohutturpeisille turvepelloille sopii lisäksi tervaleppä. Karujen turvepeltojen puulaji on mänty, märkien hieskoivu.

Entisillä turvetuotantoalueilla turvallisin vaihtoehto on mänty. Ohutturpeisille kohteille sopivat myös kuusi ja rauduskoivu, kunhan turpeen alla on hienojakoista kivennäismaata. Paksuturpeisille kohteille sopii myös hieskoivu.

6. Miten tiheään taimet istutetaan?

Kuusen istutustiheys on kaikilla metsityskohteilla 2 000, männyn 2 400 ja raudus- ja hieskoivun 1 600 tainta hehtaarille. Taimet kannattaa merkitä maastoon kepeillä, jotta ne löytää myöhemmin heinän seasta.

Pelloilla on käytettävä suuria kaksivuotiaita taimia, sillä pienemmät taimet jäävät pintakasvillisuuden alle. Näin isot taimet pitää tilata taimitarhoilta etukäteen. Entisille turvetuotantoalueille sopivat pienemmät taimet.

7. Onko maanmuokkaus tarpeen?

Maanmuokkaus on tarpeen varsinkin entisillä pelloilla, sillä siellä on yleensä runsaasti pintakasvillisuutta, joka haittaa taimien kasvua. Entisillä turvetuotantoalueilla maanmuokkaus ei välttämättä ole tarpeen.

Laikkumätästys sopii monenlaisille kivennäismaan kohteille, ja siihen voi tarpeen mukaan yhdistää kunnostusojituksen. Kosteilla kivennäismaan kohteilla sekä turvemaan pelloilla tarvitaan sen sijaan yleensä ojitusmätästystä ja ojien kunnostusta. Ojitusmätästystä voi tarvittaessa käyttää myös entisillä turvetuotantoalueilla.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 1/2022

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.