Ähtäriläinen Joni Kallioaho on 27-vuotiaaksi ehtinyt tehdä hengästyttävän määrän asioita. Hän on opiskellut metsäkoneen kuljettajaksi ja metsätalousinsinööriksi ja ajanut rekkakortin armeijassa. Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijana mies työskenteli vuoden päivät. Nyt hän suunnittelee omakotitaloa läheisen järven rannalle.

”En ole viihtynyt kouluissa, vaan koettanut nopeasti valmistua töihin”, Kallioaho kertoo.

Viimeisimmät pari vuotta hän on vastannut perheen ison metsätilakokonaisuuden hoidosta isänsä kuoleman jälkeen. Metsää on pääelinkeinoksi asti ja suunnitelmissa on yhä kasvattaa metsäpinta-alaa. Toistaiseksi omistus on kuolinpesällä.

Kallioaho haluaa tehdä ison osan metsätöistä itse. Se tarkoittaa hoitotöiden ohella myös kasvatushakkuiden tekemistä. 

”Moottorisahalla olen tehnyt reilut kaksi sataa kuutiota puuta vuosittain, lähinnä ensiharvennuksia. Varttuneempia harvennuksia hakkaan tutulta yrittäjältä vuokraamallani motolla. Ajan puut metsään varustetulla maataloustraktorilla, joka mahtuu alle kolmen metrin väleistä – ei tule ajouria.”

Omien töidensä ohella mies käy muun muassa yrittäjien kiireapuna ajamassa hakkuukonetta.

Laatu edellä

Kallioaho on pienestä alkaen tehnyt isänsä kanssa sahalla metsätöitä. Tätä perinnettä hän haluaa jatkaa. 

”Ei meikäläisiä, jotka tekevät talvisin päätyökseen hakkuuta moottorisahalla omissa metsissään, enää monta ole.” 

Pelkästä perinteestä ei ole kysymys. Kallioaho sanoo haluavansa tehdä ensiharvennukset moottorisahalla, jotta saa metsän mieleiseensä asentoon. 

”Pystykauppojen ongelmana on se, etteivät kaikki toiveeni aina välity hakkuukoneen kuljettajalle asti.”

Harvennuksilla hän suosii laadukkaimpia puita. Se onnistuu paremmin moottorisahatyönä kuin motolla, kun puiden laadun näkee lähietäisyydeltä.

Kallioaho kertoo jättävänsä puita kasvamaan hieman suosituksia enemmän. Tavoitteena on maksimoida erityisesti tukin saantoa. Sitä tukee myös äskettäin hankittu lannoitteenlevitin, jolla hän kaavailee lannoittavansa kasvatusmetsänsä harvennuksen jälkeen.

”Muutama naapurikin on jo ennättänyt tilaamaan lannoituksen.”

Kannattavuus ei ykkösasia

Kallioaho aloittaa hakkuut syksyllä, kun säät painuvat pakkaselle. Sen jälkeen moottorisaha laulaa, kunnes lunta kertyy haitaksi asti. Kasojen kupeeseen hän pystyttää merkkikepit, jotta puut löytyvät myös lumen alta.

Lopputalveksi hän vuokraa tutulta yrittäjältä hakkuukoneen ja jatkaa varttuneempien kasvatusmetsien harvennuksilla.

Traktorinsa Kallioaho varustaa metsäajoon vasta kevättalvella, kun kelit ovat kantavimmillaan. Silloin hän ajaa kaikki tekemänsä puut yhdellä kertaa. Se tietää kahdesta neljään viikon urakkaa.

”Sillä tapaa ajo sujuu tehokkaasti. Toisaalta auraan talvisin lähiseudun teitä. Olisi iso työ vaihtaa aurausvarustus metsävarusteisiin useita kertoja talven aikana.”

Hänelle hankintatyön tärkein arvo on korjuun laatu.

”Tietysti tekemisen täytyy olla taloudellisesti järkevää, mutta ihan viimeisiä euroja ei omassa metsässä tarvitse miettiä.”

• Lisää aiheesta: 313 kilometriä savotalle
• Lisää aiheesta: Solakka Sampo on harventajan täsmäase
• Lisää aiheesta: Ei eurot vaan laatu mielessä

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.