1 Mikä on taimikonhoitorästi?
Taimikonhoitorästi tarkoittaa sitä, että taimikonhoito on myöhässä ja myöhästymisestä aiheutuu taimikolle haittaa. Yleensä taimikonhoitorästillä tarkoitetaan tilannetta, jossa lehtipuuvesakkoa on niin paljon, että se haittaa taimien kasvua ja aiheuttaa taimille laatuvaurioita.
2 Miten paljon taimikonhoitorästejä on?
Taimikonhoito on myöhässä vajaalla 800 000 hehtaarilla, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) hiljan julkaisemista valtakunnan metsien 12. inventoinnin tuloksista. Määrä on 50 000 hehtaaria enemmän kuin edellisessä inventoinnissa ja noin 300 000 hehtaaria enemmän kuin vuosina 1986–1994 tehdyssä kahdeksannessa inventoinnissa.
3 Miksi taimikonhoitorästien määrä kasvaa?
Metsänomistajat kokevat taimikonhoidon kalliiksi, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes. Lisäksi kuitupuun hinta on hänen mukaansa niin alhainen, että ensiharvennuksista aikoinaan saatavat tulot eivät motivoi metsänomistajia hoitamaan taimikoitaan ajallaan.
Samaa mieltä on MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä. Hän arvioi, että taustalla voi myös olla metsänomistajakunnan muutos. Yhä harvemmalla on mahdollisuuksia omatoimiseen metsänhoitoon. Metsänhoitoyhdistys Uusimaan toiminnanjohtajan Timo Leirimaan mukaan moni myös ajattelee hoitavansa taimikot itse kuntoon, muttei ehdikään tehdä sitä.
4 Myös taimikonhoito on lisääntynyt. Miksi rästit silti kasvavat?
Taimikonhoidon tarve on kasvanut, sanoo Remes. Metsänviljelymateriaali on parantunut, joten taimet kasvavat paremmin ja vaativat aiemmin hoitoa. Lisäksi kesät ovat olleet 1990-luvulta lähtien melko lämpimiä, joten heinät ja vesakko ovat kasvaneet hyvin.
Maanmuokkauksessa on puolestaan luovuttu järeimmistä menetelmistä, jotka pitivät taimet paremmin suojassa heinikolta ja vesakolta. Lisäksi metsien käytön kasvu lisää taimikoiden määrää.
Taustalla on Remeksen mukaan myös se, että tekemättömät työt kumuloituvat vuosien aikana. Taimikonhoidon tilastoissa on mukana myös nuoria kasvatusmetsiä, joista ei kerry taloudellisesti kannattavasti korjattavaa kuitupuuta.
5 Miten suuri ongelma taimikonhoitorästit ovat?
Remeksen mukaan taimikonhoitorästit ovat Suomen metsätalouden vakavin ongelma. MTK:n Jylhän mukaan taimikonhoitorästien ongelmallisuus riippuu siitä, kenen näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Jos metsänomistaja haluaa varmistaa, että metsä kasvaa hyvin ja tuottaa arvokasta puutavaraa, pitää taimikonhoidosta huolehtia. Jos metsänomistaja sen sijaan panostaa jollakin metsäkuviolla johonkin muuhun, ei taimikonhoidolla Jylhän mukaan ole niin suurta merkitystä.
Jylhä kuitenkin huomauttaa, että taimikonhoidossakin voi huomioida esimerkiksi riistanhoidon ja metsien virkistyskäytön. Kansantalouden näkökulmasta taimikonhoitorästit ovat hänen mukaansa hyvinkin haitallisia.
Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 8/2017.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Vikaa voi olla myös hoitotavoissa ja laitteissa. Hoitotyö on pääasiassa käsin tehtävää raivurityötä. Käsityön kalleus tekee hoitotyöstä liian kallista nykyisten kuituhintojen vallitessa. Tukkipuusadan korjuu puolestaan on liian kaukainen tavoite taimikon hoidon ainoaksi tavoitteeksi.
Itse miettisin tarkasti taimikon itse hoidon suoritusta. Koska käsityö on kallista sitä pitäisi oleellisesti vähentää. Onko oikein, että ensin istutetaan taimet, sitten hoidetaan taimikkoa, sitten hoidetaan ns nuorta metsää, sitten tulee ensiharvennus, jonka jälkeen harvennus ja vihoin viimein päätehakkuu? Löytyisikö keinoja, jossa metsässäö tehtävät työt voitaisiin suorittaa harvemmilla metsäkäynneillä?
Mielestäni kuitupuun matala hinta on puunkäyttäjien viesti siitä, ettei missään tapauksessa ole syytä lisätä kuitupuun tuotantoa. Mielestäni pitäisi harkita taimikon hoitoa, joka suoraan tähtäisi tukkipuuharvuuteen siellä, missä puiden harvuus ei ole laatukysymys. Silloin koko maan kasvuvoima suuntautuis tukkipuun kasvattamiseen. Pienentyvä kuitupuun tarjonta saattaisi vaikuttaa positiivisesti kuitupuun myyjän saamaan hintaan ja kasvatuksen aikaiset kulut olisivat ratkaisevasti nykyistä tapaa halvempia.
Miksi Suomen yhteiskunta tuhlaa vuosittain merkittäviä summia metsäntutkimukseen, jos ei moisen menetelmän yksityiskohtaisia taloudellisia tietoja ole julkisuudesta saatavissa?
Tämä on nyt aivan ennenkuulumatonta metsänhoitoa. Onko tarkoitus kasvattaa vähällä vaivalla tukkipuita? Tulos on varmasti risukarhin tekotarpeita parhaassa tapauksessa, yleensä sekulimetsää. Maan kasvuvoiman ottavat ovat tällaisella mallilla muut kuin tukkipuut !