1. Sekametsän kasvatus kannattaa.

TOTTA. Sekametsä on usein kokonaisuudessaan paras metsä, jos asiaa tarkastellaan niin puuntuotannon, monimuotoisuuden kuin metsien tuhoriskien näkökulmasta. Näin on etenkin, jos metsä kasvaa tuoreella kankaalla tai sitä rehevämmällä kasvupaikalla. Havupuu-lehtipuumetsän ohella kannattavan sekametsän kasvatus voi tarkoittaa myös havupuiden sekoitusta eli mänty-kuusisekametsää.

Sekapuuston eri puulajien optimaaliset osuudet riippuvat siitä, mitä metsältä halutaan. Kuusikoissa lehtipuusekoitus voi parantaa puuntuotosta, männiköissä sekametsän tuomaa tuotosetua ei ole havaittu. Lehtipuusekoitus vähentää esimerkiksi kuusikoiden kirjanpainajatuhoriskiä etenkin kuoriaisille alttiilla metsän reuna-alueella. Lehtipuut heikentävät myös puita lahottavan ja tappavan juurikäävän etenemismahdollisuuksia havupuiden juuristosta toiseen.

Sekametsien merkityksestä metsien tuomille kokonaishyödyille, kuten puuntuotokselle, virkistykselle ja hiilen sidonnalle, tarvitaan lisää tutkimustietoa.

2. Kuusen kasvatus kuusen perään happamoittaa maaperää niin, että puiden kasvu kärsii.

TOTTA JA TARUA. Pitkällä aikavälillä samalla paikalla kasvavat peräkkäiset kuusisukupolvet happamoittavat ja köyhdyttävät maaperää. Kuusentaimia istuttaessa ei tarvitse kuitenkaan suoranaisesti pelätä, että uusien puiden kasvu kärsii kuusijatkumosta.

Maaperän köyhtymisvaaraan auttaa lehtipuusekoitus tai puulajin vaihto välillä lehtipuuhun. Kuusten sekaan kannattaa säästää jo taimikkovaiheessa esimerkiksi koivua ja leppää. Lehtipuilla on jo vaikutusta maaperään, jos niiden osuus on 20 prosenttia kuusikon runkoluvusta. Lehtipuut parantavat maata monin tavoin, ja lehtipuukarikkeesta irtoaa ravinteita nopeammin kiertoon kuin havunneulasista. Etenkin leppä, joka kykenee typensidontaan juuristobakteerin avulla, on hyvä lehtipuu havupuiden sekaan.

3. Hieskoivu kasvaa rauduskoivua nopeammin.

TARUA. Päinvastoin, rauduskoivu kasvaa hieskoivua nopeammin. Kasvupaikkaerot toki vaikuttavat, sillä rauduskoivu ei menesty märillä, paksuturpeisilla mailla, joilla hieskoivu pystyy kasvamaan.

Samoilla kasvupaikoilla tehdyissä vertailukokeissa rauduskoivu kasvu on peitonnut hieskoivun pituudessa 10 prosentilla, läpimitassa 20 prosentilla ja tilavuudessa 30 prosentilla. Järeyskehityksen vuoksi rauduskoivun tukkiosuus voi olla puolet hieskoivua suurempi. Tukkia hieskoivustakin tulee Etelä-Suomen kivennäismailla, mutta hiestukin laatua heikentävät usein muun muassa lahoviat ja puun mutkaisuus.

4. Metsää voi hakata isänpäivästä (marraskuun alku) äitienpäivään (toukokuun alku) turvassa juurikäävältä.

TARUA. Kalenterin sijaan kannattaa katsoa lämpömittaria. Talven pakkasaikaan juurikääpäriski on minimaalinen, mutta kun vuorokauden keskilämpötila ylittää viisi astetta, hakkuissa tulee aloittaa juurikäävän leviämistä ehkäisevä kantokäsittely. Käsittely kannattaa aloittaa Etelä-Suomessa usein jo ennen toukokuun alkua ja juurikäävän torjunnan lakisääteistä aloitusta.

Syksyllä ensimmäiset pakkaset vähentävät juurikääpäsienen itiömääriä, mutta päivälämpötila voi yhä nousta korkealle. Samaan aikaan yöpakkaset hankaloittavat kantokäsittelyaineen levitystä. Hankalissa kantokäsittelyoloissa hakkuuta kannattaa siirtää muutamalla viikolla kohti alkutalven varmoja pakkaskelejä ja luonnon omaa juurikäävän torjuntaa, jos mahdollista.

5. Kantojen nosto poistaa juurikäävän.

TARUA JA TOTTA. Juurikääpä säilyy kaadetun puun kannossa ja juuristossa vuosikausia. Kannon nosto ei poista juurikääpää täysin, sillä maahan jää aina sientä sisältäviä juurenpätkiä. Sormenpaksuisesta juurenpätkästä juurikääpä voi levitä uuden taimen juuristoon jopa seitsemän vuoden ajan.

Kuitenkin, jos juurikäävästä kärsivään kuusikkoon tai männikköön tekee hakkuun, nostaa kannot ja istuttaa tilalle koivua, tulevilla havupuilla on jo yhden lehtipuusukupolven jälkeen paremmat mahdollisuudet säilyä terveinä.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 4/2018.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.