Vaikutusalueet: Etelä-Suomi

Kuusi kesää sitten taimet olivat samanmittaiset. Nyt mänty on kaksin verroin istutuskuusta pidempi.

Havupuumetsiä lahottavan juurikäävän leviämistä ehkäistään kantokäsittelyllä ja ajoittamalla hakkuut sopivasti. Mikäli laho kuitenkin iskee, apu voi löytyä saartamisesta, sekametsistä tai puulajivaihdosta.

Suomi näyttää olevan väärällään suuria ja vieläkin suurempia kuusia – ja ne kaikki ovat omistajilleen rakkaita.

Pekkalan kartano on nojannut hämäläismetsiin jo vuosisatojen ajan. Rakentamisessa puu on aina hyvässä käytössä, sanoo kartanon isäntä Marcus Hackman.

Puistotammien juurella on paikoin valtaisa määrä maahan varisseita tammenterhoja. Miten niistä pystyisi idättämään taimia ja minkälaisiin paikkoihin tammen alut kannattaisi istuttaa?

Luontokartoituskoirat haistavat uhanalaiset lajit ja tuholaiset.

Ilmakuvat paljastivat, kuinka kuivuus ja kirjanpainajat tappavat järeää tukkikuusikkoa Nastolassa.

Yksitoista Suomen kansallispuistoa juhlii tänä vuonna 40-vuotispäiviään. Yksi niistä sijaitsee itäisen Suomenlahden ulkosaarilla. Metsäisen luonnon lisäksi tarjolla on näkymä historiaan ja nykypäivään.

Kuusen pahimman tuhohyönteisen toinenkin sukupolvi voi ehtiä aikuistua ennen talvea. Sisarsukupolvi lentelee paikoin jo metsissä.

Viljavat maat ja kalaisat vedet toivat Savolaisen suvun Sumiaisiin jo 1600-luvulla. Samoista eväistä ammentavat elantoa myös nykyiset sukupolvet.