Suomen suometsiin on saatu vuosikymmenten ojituksilla ja metsänparannustoimilla kasvamaan kymmenien miljardien arvoinen metsäomaisuus, mutta uusimpien tutkimusten mukaan suometsien vesistökuormitus on suurempi kuin aiemmin luultiin. Vastaavasti turpeen hajoamisesta johtuvat ilmastopäästöt pienentävät metsien hiilinielua merkittävästi, Suomen metsäkeskus kertoo tiedotteessa.
Menneinä vuosina suometsiä on kuivattu ojituksilla ja ojia kunnostamalla. Nykytieto kuitenkin osoittaa, että suometsissä kasvavan puuston luontainen haihdunta riittää usein pitämään pohjaveden pinnan riittävän alhaalla kasvukaudella etenkin varttuneissa metsissä.
” Ojien kunnostusta on edelleen tarve tehdä, mutta ojien määrää, tarpeellisuutta ja syvyyttä tulee tarkastella jatkossa kriittisemmin”, sanoo metsänhoidon asiantuntija Tatu Viitasaari Metsäkeskuksesta.
Suometsän hoidon suunnittelussa täytyy jatkossa huomioida entistä tarkemmin ympäristövaikutukset. Huolellisella suunnittelulla on mahdollista vähentää merkittävästi metsänhoidon vesistö- ja ilmastohaittoja sekä parantaa myös metsätalouden kannattavuutta tulevina vuosina.
Metsänomistajat voivat hakea Metsäkeskuksesta tukea ammattilaisen laatimaan suometsän hoitosuunnitelmaan. Tuki on 60–80 prosenttia suunnittelutyön kohtuullisista kustannuksista. Suometsän hoitosuunnitelmassa sovitetaan yhteen puuntuotanto, vesiensuojelu, ilmastonmuutoksen hillintä ja monimuotoisuuden turvaaminen.
” Suometsien hyvä hoito on vaatinut aina vähän enemmän osaamista kuin kangasmetsien hoito. Erilaisten tavoitteiden yhteensovittaminen on mahdollista vain, kun suunnitellaan kerralla kaikki tarpeelliset toimenpiteet ja huomioidaan niiden vaikutukset. Metsätalouden tuella tämä on nyt mahdollista”, toteaa rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Metsäkeskuksesta.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
