Suomen metsäkeskus tarkasti korjuujäljen laatua viime vuonna runsaalla 300 työmaalla. Huomautettavaa löytyi yli 80 prosentista kohteista.
Seurantaa on tehty noin viiden vuoden ajan ja tulokset ovat heikentyneet koko ajan.
”Hyvien kohteiden osuus on pikku hiljaa laskenut. Edellisvuonna niitä taisi olla vielä 30 prosenttia”, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Metsäkeskuksesta. Viime vuonna jälki oli hyvää siis vain 20 prosentilla kohteista.
Syykin on pysynyt Nikkolan mukaan samana: harvennuksia tehdään liian voimakkaasti harvennusmalleihin nähden ja liian aikaisin. Viime vuonna liian voimakas harvennus oli ongelma 75 prosentissa huomautetuista kohteista.
”Ensiharvennuksia tehdään liian varhaisessa vaiheessa, harvennetaan liian voimakkaasti eikä koneitakaan ole suunniteltu ensiharvennuksiin”, Nikkola kertoo.
Pulmana on hänen mukaansa se, että kasvatusketjuja ei noudateta kunnolla. Taimikoita jää hoitamatta, jolloin ensiharvennuksia joudutaan tekemään ylitiheissä metsissä. Myöhemmissä harvennuksissa korjuujälki oli Metsäkeskuksen mukaan parempi.
Kun Metsäkeskuksessa tarkasteltiin tuloksia tarkemmin, huomattiin että tarkastuskohteista 20–30 prosentilla ensiharvennus oli tehty liian varhain. Tällöin voi myös kysyä, mikä on saanut maanomistajan laittamaan hakkuun jo liikkeelle.
Huomautettava löytyi myös suosituksia leveämmistä ajourista, maastovaurioista ja puustovaurioista. Samalla näkyi leutojen talvien vaikutus. Etenkin turvemaiden puunkorjuussa koneet voivat aiheuttaa syviä urapainumia. Huonoin aika suometsien korjuulle onkin leuto talvi.
”Myös tarkastuksissamme näkyy, että puunkorjuu turvemailla onnistuu kohtalaisen hyvin kesäaikaan. Urapainaumia ei ole merkittävästi enempää kuin kivennäismaiden työmailla”, Nikkola kertoo.
Tilanteen korjaamiseksi Metsäkeskus virittelee yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa hanketta, jossa katsotaan, mitä tilanteen korjaamiseksi voisi tehdä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Jos joku suostuu sen ensiharvennuksen ostamaan ja hakkaamaan ”liian aikaisin” niin en näkisi ongelmaa metsänomistajan kannalta. Usein tehdään liian myöhään kun latvukset on jo menneet pieniksi. Jostain syystä omaan silmääni näyttää, että harvennukset tehdään yleensä liian lievinä eikä anneta puille kunnolla tilaa järetymiseen ja latvuksen kasvattamiseen.
Männiköissä aikainen reipas eh lisää kasvua kunhan puut pysyy vain pystyssä sen jälkeen. Latvukset alkaa supistua liian tiheässä kasvaessaan myöhään tehdyissä harvennuksissa.
Onkos kukhaan tarkastanut tarkastajien tarkastusten tason? Aika pieni määrä joa ajatellaan hakkuiden määrää.