Kun männyn siemeniä kylvetään koneellisesti äestyksen tai kaivurilaikutuksen yhteydessä, usein vain pieni osa kylvetyistä siemenistä itää ja tuottaa kasvatuskelpoisen taimen.

”Kun siemenet peitetään hallitusti kylvön yhteydessä, pienenee yhden vakiintuneen taimen aikaansaamiseen tarvittava siemenmäärä noin kymmenestä viiteen tai kuuteen” kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Pekka Helenius.

Peittäminen paitsi tarjoaa siemenille otollisemmat itämisolosuhteet myös vähentää riskiä, että linnut tai jyrsijät ehtivät syödä siemenet.

Nykyisin käytetyissä konekylvömenetelmissä siemeniä ei voida peittää hallitusti. Siksi Luke, Suomen metsäkeskus ja Alavudella kaivinkoneiden seulakauhoja valmistava Ajutech Oy käynnistivät uudenlaisen metsäkylvökauhan kehitystyön viisi vuotta sitten.

Idean isänä voidaan pitää Metsäkeskuksen ähtäriläistä metsäneuvojaa Kyösti Sipilää, jonka käytännön huomioista kehitystyö sai alkunsa.

”Menetelmän tarvetta korostaa se, että äeskoneet ovat vähentyneet nopeasti, eikä uusia ole tulossa tilalle. Kaivinkoneita sen sijaan löytyy joka paikkakunnalta”, Sipilä huomauttaa.

Kolmannes vähemmän siementä?

Metsäkylvökauhan avulla tavoitellaan kylvötyöhön merkittävää kustannussäästöä.

”Koska itävyys paranee merkittävästi, voi jatkossa olla mahdollista käyttää nykyistä pienempiä siemenmääriä”, Helenius sanoo.

Touko- ja kesäkuussa perustettiin Karstulaan metsäyhtiö UPM:n maille koealoja, joilla seurataan eri ajankohtina kylvettyjen peitettyjen ja peittämättömien siementen itämistä sekä kylvötyön tuottavuutta.

”Tässä vaiheessa käsitys on, että siementen määrä voitaisiin pudottaa peittämisen ansiosta nykyisestä 300 grammasta hehtaarilla jopa alle 200 grammaan”, Helenius arvioi.

Rahallisesti tämä tarkoittaisi jopa sadan euron säästöä hehtaarille siemenkuluissa.

”Tutkimme myös sitä, voisiko peittämisen avulla pidentää nykyisin juhannukseen loppuvaa männyn kylvökautta parilla viikolla. Tämä helpottaisi yrittäjien kylvötöiden suunnittelua ja toteutusta”, Helenius sanoo.

UPM:n metsänhoidon kehityspäällikön Heli Viirin mukaan yhtiön tavoitteena on lisätä männyn viljelyä.

”Näen tärkeänä, että männylle sopivat kasvatuskohteet myös uudistettaisiin männylle. Hirvituhojen vuoksi männyn kasvupaikoille viljellään yhä liikaa kuusta.”

Mättäät samalla kerralla

Metsäkylvökauhalla voidaan tehdä laikutus, siementen kylvö sekä peittäminen. Äeskoneisiin ja jatkuvatoimisiin laikkureihin verrattuna etuna on, että samalla kauhalla voidaan tarvittaessa tehdä myös mättäitä sekä navero-ojia. Tämä mahdollistaa uudistusalan kasvupotentiaalin parhaan mahdollisen hyödyntämisen.

”Kauhan markkinat ovat pääasiassa Suomessa ja Ruotsissa. Olen kiinnostunut kehitystyöstä myös siksi, että olen itse metsänomistaja”, kertoo Ajutechin toimitusjohtaja Arto Ulvo.

Tähän mennessä kauhasta on valmistettu puolenkymmentä prototyyppiä. Uusimmassa mallissa on mukana kamera sekä kauhan selkäpuolelle liitetty kylvömuokkausterä, joka vähentää kauhan kääntötarvetta. Tunnissa metsäkylvökauhalla voi tehdä maastosta riippuen 250–300 kylvettyä laikkua.

”Kauhan hinta tullee olemaan noin 15 000 euron luokkaa”, Ulvo arvioi.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.